Olen ollut varmaan edellisessä elämässäni karhu, koska mitä kovemmat pakkaset ovat sitä enemmän minua nukuttaa. Sänky on kuin kohtu, jonka lämpöisyydestä en halua poistua. Samaa asiaa mietin joka talvi. Mietin myös miten esittäisin pomolleni, että voisinko pitää palkallista lomaa marras-huhtikuun ajan, jotta voisin nukkua talviuneni. Väsymys ei myöskään rajoitu aamuun vaan monesti vaellan koomantapaisessa olotilassa koko päivän. Siihen ei vaikuta työmäärä vaan sama ongelma on niin helppoina kuin vaikeina päivinä. Koirani osaa samaistua tilanteeseeni, koska sekin tuntuu nukkuvan koko ajan, paitsi silloin kun olemme ulkona.

Uskoisin että moisen talviunen nukkuminen ei olisi yhtään huono asia ja sitä voisi suositella kaikille. Turismi kyllä kärsisi Lapissa, kunkukaan ei pyörittäisi laskettelukeskuksia. Muutenhan tässä maassa ei oikeasi tapahdu mitään talvella, joten mitä väliä nukkuuko vai ei?

Talviunesta voisi jopa tehdä lakisääteistä. Ongelma olisi kylläse, ettei kukaan vahtisi noudatettaisiinko lakia vai ei, jos poliisitkin nukkuisivat. Eteen tulisi myös moraalinen ongelma. Voiko ketään pakottaa nukkumaan, jos ei nukuta? Kyseinen ongelma voisi hajottaa jopa perheitä. Voin vain kuvitella keskustelut kahvipöydässä. "Joo kyllä meidän lapset nukkuvat talviunensa. He ovat sen verran hyvin kasvatettuja." Tai "Ei meidän Esko-Petteri semmoista tekisi. Meidän Esko-Petteri on kunnon poika ja nukkuu talviunensa." Teinit kapinoisivat ja vetäisivät purkillisia kofeiini-tabletteja, jotta pysyisivät hereillä. Hipeillä tuskin olisi ongelmaa asian suhteen. Lapsien kasvatus ja eläintenpito olisi myös aika haasteellista.

Voi olla, että minun pitää ensi talvena ihan itsekseni kokeilla tuota talviunen nukkumista, ennen kuin lähden tekemään asiasta laajempaa liikettä.

Ensi talvea odotellessa pitää luottaa kahvin valvottavaan voimaan.

Olen alkanut perehtymään ammattiyhdistyspolitiikkaan. Mitä enemmän siihen perehdyn, sitä enemmän ymmälläni olen monista asioissa. Olen innoissani lukenut työtaisteluista, mitä toverit ympäri Suomea paraikaa käyvät. On tärkeää nousta barrikadeille silloin, kun työnantaja ryhtyy ihan mahdottomaksi.

Ikävissäni olen ollut siitä, etten ole lukenut juttuja solidaarisuuslakoista tai muista mielenilmauksista. Nukkuvatko muut liitot ja ovatko liitot todella niin yksin taistelussaan? Missä on esim. JHL:n tai Metallin tuki Finnairin matkatavarahenkilöstön työtaistelulle tai DNA:n työntekijöiden ”laittomille” lakoille? Toimihenkilöunioni on tähän mennessä saanut 140 000 € edestä sakkoja, joten eikö voitaisi edes ääneen sanoa, että yrittäkää jaksaa toverit, periksi ei anneta.

Luulisi jokaista liittoa kiinnostavan se, että joku yrittää vaihtaa työehtosopimukset huonompaan tai että työntekijöitä ulkoistetaan. Kun joku onnistuu siinä jossain, niin trendi leviää aivan varmasti ja joskus se osuu omalle kohdalle.

Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen!